IZ moottoripyörien syntymäpaikka on Izhevskin kaupunki Venäjällä. Siellä perustettiin vuonna 1807 Izhevskin koneenrakennustehdas (Ижевский Mашиностроительный Завод ), tunnetaan myös nimellä Izhmash (Ижмаш), jossa valmistetaan aseita ja moottoriajoneuvoja tähän päivään asti. 

Kuvalla Izhmashin tehdas

Vuonna 1929 insinöörien ryhmä rakensi P. V. Mozarovin johdolla viisi ensimmäistä moottoripyörää. Ne olivat: IZ-1, IZ-2, IZ-3, IZ-4 ja IZ-5.

Moottoripyörät IZ-1 ja IZ-2 kuuluivat raskaiden moottoripyörien luokkaan. Niissä oli kaksisylinteriset, nelitahtiset V-moottorit iskutilavuudeltaan 1200 cm³. IZ-2 oli lisävoimansiirrolla, jolla sai käynnistää maataloudessa tai palonsammutustekniikan yhteydessä käytettäviä lisämekanismeja. IZ-3 oli varustettu kaksisylinterisellä 750 cm³:n V–moottorilla, ketjuvälityksellä, joka sijaitsi öljykylvyssä – ilmatiiviisti suljetussa lohkossa (ketjusuojassa). Ensimmäisten IZ-pyörien pakokaasujärjestelmä oli ratkaistu kiinnostavasti. Rungon alaputket toimivat samanaikaisesti pakoputkina, mutta takahaarukan alapäät (sulat) oli muutettu pakoputken pääksi.

Ensimmäiset sarja-moottoripyörien näytekappaleet valmistuivat Lejaradissa. Koekappaleet saivat nimeksi L-300. Vuonna 1930 aloitettiin niiden sarjavalmistus. L-300 oli yksisylinterinen, iskutilavuudeltaan 292 cm³. Kolmivaihteinen vaihdelaatikko oli käsikäyttöisenä sijaiten moottorista erillään. Runko koostui erimuotoisista stanssatuista profiileista, jotka oli yhdistetty pultein. Moottorin teho oli 6,5 hv, suurin ajonopeus 80 km/h ja polttoaineen kulutus 4,5 l/100 km.

Vuosina 1933-39 alettiin valmistaa IZ-7, IZ-8 ja IZ-9. Ensimmäisen teho oli 6,5 hv ja viimeisellä jo 9,5 hv. Seuraava malli oli IZ-12, iskutilavuudeltaan 350 cm³ ja 13,5 hv. Massatuotantoa ei aloitettu piakkoin alkavan II maailmansodan takia.

Kuvalla mallin IZ-7 tuotanto

Vuonna 1946 aastal aloitettiin mallin IZ-350 valmistus. Tällä moottoripyörällä oli yksisylinterinen kaksitahtinen moottori ja tehoa 11,5 hv, hitsatulla-stanssatulla rungolla ja jousitetulla etuhaarukalla. Uusi IZ-49, hydraulisin jousivaimentimin, valmistui vuonna 1950.

Kuvalla malli IZ-350

Viiden vuoden kuluttua, vuonna 1955 muodostettiin SKB (Erityissuunnittelutoimisto) moottoripyörien rakentamiseksi. Siihen mennessä oli kehitetty uusi malli – IZ-56. Tällä oli korvattu stanssattu runko paljon luotettavammalla hitsatulla putkirungolla. Takapyörä sai jousitetun haarukan (heiluri). Moottoripyörän ulkonäköä muutettiin uusilla sivukoteloilla ja syvillä lokasuojilla, lisävarusteena oli sivuvaunu. Moottorin teho nousi 13 hv:aan. Valurautasylinteri korvattiin alumiinisylinterillä.

Kuvalla malli IZ-56

Izhevskin tehtaassa on valmistettu yli 11 milj. moottoripyörää.